Ruotsinsuomalainen laulaja ja lauluntekijä Markus Krunegård julkaisee syksyllä 2023 ensimmäisen suomenkielisen soololevyn. Albumin ensimmäinen single Miss Joensuu julkaistaan 31.3.2023. All That Plazzilla olemme todella fiiliksissä tästä yhteistyöstä. Annetaan Markuksen itse kertoa suomenkielisestä levystään ja itsestään 🤗

No niin! Äntligen saan kirjoittaa tästä levystä. Tulen vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
Kuka?
Miksi suomeksi?
Miksi nyt?
Miksi NOKIA & ERICSSON?


Kuka?


Olen 43-vuotias ja ammattini on rocktähti. Aikaisemmin lauloin Laakso-nimisessä bändissä, julkaisimme  2007 suomenkielisen levyn nimeltä ”Mämmilärock”.

Sen lisäksi minulla on ollut muita kokoonpanoja, tässä ne kronologisesti: Hets, Leadsinger Syndrome, We Are Serenades, BC Unidos ja WalkingBass.

Olen myös kirjoitellut muille artisteille joitakin biisejä: Charli XCX, Santigold, Icona Pop, Veronica Maggio, Carly Rae Jepsen.

Nykyään soitan Ruotsissa soolona ja tämä tuleva levy NOKIA & ERICSSON on 18:sta albumini (huh! hassua kirjoittaa tämmöstä). TÄMÄ HETKI voittaa aina kaiken menneen!

Miksi suomeksi?

Olen syntynyt Norrköpingissä, äitini on suomalainen (Pellosta) ja isä svenski. Vaikka olen Ruotsissa kasvanut, elänyt ja luonut uraa, on suomalainen minäni ollut aina vahva ja vetävä. Minussa vääntävät kättä kilpaa suomalaisuus ja ruotsalaisuus.

Minulle Suomi on joku unelmainen paikka, paikka jossa kesäisin käyn ja jossa tätini aina lellivät ja taputtelevat minua, paikka jossa jäätelö maistuu paremmalta ja jossa värit ovat aina värikkäämpiä. Lyhyesti voi sanoa, että minun kuvani Suomesta on varsin vino. Mutta hej! Annetaan lasten pitää mielikuvituksensa!

Hmm, niin, no.. tämä suomen kieli sitten.. No sehän on minun äidinkieli, mutta samalla se on juurikin äidin kieli jonka hän toi Ruotsiin noin 45 vuotta sitten, eli se on aika mustavalkeaa “tuntematon sotilas” -kieltä.

Elikkäs, mulla on Suomesta väärä kuva ja mun kieli on museokieltä, eli olen täydellinen ihminen täynnä puutteita.

Miksi nyt?
Miksi NOKIA & ERICSSON?

Olin vuonna 2019, just ennen tuota globaalia pandemiaa, Los Angelesissa ystävieni Noonie Baon ja Linus Wiklundin tykönä. Heillä on siellä oma talo, uima allas ja auto. Tarkoitus oli kirjoittaa minulle biisejä ruotsiksi, mikä oli itsestään hyvin jännää, koska en ollut koskaan aikaisemmin uskaltanut päästää omiin biiseihin muita kirjoittamaan.

No, ensimmäisenä päivänä pysyin Disneylandin avulla hereillä, mutta nukahdin sitten jetlagin johdosta aikaisin ja heräsinkin aivan liian aikaisin.

Avasin purkin ja kappas siellä oli yhdeltä suomalaiselta toimittajalta postia. Sillä oli joku idea jostakin, en muista mistä, mutta kuitenkin rupesin muun tekemisen puutteesta googlaamaan ja kuuntelemaan tämän päivän suomenkielistä musaa.  Löysin kaiken maailman Mikko Joensuuta, Maustetyttöjä, Arppaa, Joni Ekmania, Litku Klemettiä, Antti Autioa, Esa Niemitaloa, Jukka Raitasta ja Rosita Luuta. Löytyi koko viidakko! Suomalainen musiikkikirjastoni laajentui yhtäkkiä Juicen, Teksti-TV 666:n ja Hurriganesin diggailusta täysin uusiin ulottuvuuksiin.

Siinä losangelesilaisessa sängyssä rupesivat aivoni sitten toimimaan taas suomeksi, ja kun aurinko nousi (mullehan se oli jo keskipäivä) menin ulos, yllättävän kylmään LA:n aamuun istumaan, just siihen uima altaan viereen, kitaraa taputtelin hyvin hyvin hiljaa, kun muut vielä nukkuivat.

Kun herrasväki heräsi, niin olin kirjoittanut biisin nimeltä NOKIA & ERICSSON. Noonie ja Liinus olivat tekemässä biisiä Sam Smithille ja kysyivät, tulisinko mukaan sävellystyöhön. Kuulin kuitenkin itseni vastaavan: ”en kiitos tule, kun täytyy kirjoittaa tätä suomenkielistä laulua valmiiksi”.

En sitä sen enempää ajatellut, kunnes illalla tapasin toista kaveriani, joka kyseli että ymmärsikö hän oikein:

– Tulit Amerikkaan, istut ulkona kylmässä, lennosta ummehtuneena ja kirjoitat suomeksi, vaikka voisit tehdä kappaleita Sam Smithille?

– Niin.

Ymmärsin että minulla oli todellinen sisäinen tarve tälle projektille, se oli tehtävä loppuun asti.

Kirjoitin vielä Los Angelesissa pari kolme muuta biisin alkua suomeksi. Lensin kotiin Tukholmaan, jossa tein valmiiksi kaksi ruotsinkielistä soololevyä, koko ajan kuitenkin NOKIA & ERICSSON -levy mielessä.

Ja!

Olen nyt viettänyt viimeisen vuoden suomeksi kellarissani. Välillä on tuntunut, että olen hullu, kun ruotsalaiset kaverit kyselevät ihmeissään tekemisiäni.

– No jag håller på med den finska skivan.
– Ok, lycka till.

Ja lykka tilliä olen tarvinnut, kun aikaisemmasta tunnen vain tullimiehiä ja sairaanhoitajia Tornionjokilaaksosta.

Olen hyvin kiitollinen siitä, että eri teitä ja eri ihmisten kautta (Liisa Tolonen) olen sitten löytänyt dreamteamin Suomesta, joitten kans saan nytten värkätä! All That Plazz, Elements Music ja Alt Agency. Joskus elämä johtaa oikeaan.

Niin ja tuo nimi, NOKIA & ERICSSON… Olen ymmärtänyt että se saattaa Suomen suomalaisille kuulostaa huumorilta, no ensinnäkin Suomi on edelläkävijämaa muussakin kuin vain koulutussyteemissä, esimerkiksi juuri siinä, miten sekoittaa musiikkia ja huumoria, M.A. Numminen, Lordi, Leningrad Cowboys, Juice jne…

Tuo oli sivuraide, mutta…

Mun mielestä aiheita ja tekstejä kun ajattelee, niin on olemassa ympyrä, jossa huumori ja synkin synkkä tapaa toisensa jossakin kohtaa. Tuo kohta on mun mielestä kiinnostava.

Mutta tämä NOKIA & ERICSSON -nimi ei ole huumoria, vaan ehkäpä eniten muistutus siitä, että kaikki on väliaikaista, vaikka olisikin maailman menestynein saapastehdas.

xxx Markus

www

Spotify

Facebook

YouTube

Instagram